Äitienpäivä

Taas kerran monille muille, mutta ei vieläkään minulle. Ei vieläkään monille. Tämä päivä ei enää muistuta minua niinkään omasta äidistä, vaikka toki häntä onnittelin. Tästä päivästä on tullut vain päivä, jonka toivoisi olevan mahdollisimman nopeasti ohi. Facebook ja jokainen muukin media on täynnä äitien loputonta onnea, onnitteluja äideille, aamiaisia vuoteisiin ja pikku kätösin tehtyjä äitienpäiväkortteja. Tämä päivä ei tunnu enää mukavalta päivältä, jolloin muistetaan omaa äitiä, vaan tästä on tullut valitettavasti päivä, joka muistuttaa omasta epäonnistumisesta naisena. Siitä etten ole onnistunut vieläkään tulemaan äidiksi, en edes raskaaksi. Siitä etten ole kykenevä luomaan uutta elämää, vaikka se kaikkien biologian lakien mukaan pitäisi olla jokaiselle naiselle mahdollista. Tunnen myös syvään juurtunutta pelkoa siitä, etten koskaan tulekaan omaa lasta saamaan. Siskolleni tämä on ensimmäinen äitienpäivä. Minulle tämä on päivä, joka viiltää taas auki melkein jo parantuneet haavat. Olisipa tämä päivä jo ohi ja tulisipa huominen, jolloin ei enää hehkuteta kuinka ihanaa ja mahtavaa on olla äiti.

Mutta kerronpa uutisen. Olen voinut viimeisen kuukauden oikein hyvin. Itseasiassa yllättävän hyvin ainakin olosuhteisiin nähden. Minun pitäisi olla todella allapäin. Kaikki Kelan korvaamat hoidot on nyt käytetty, ja todennäköisesti viimeinen mahdollisuutemme saada biologisesti oma lapsi on epäonnistunut. Tai ainakin toiseksi viimeinen. Näyttää vahvasti siltä, että edessä on lahjasoluhoidot. Kuitenkin kyyneleet ovat poissa, alakuloisuus on poissa, ja olen voinut sekä fyysisesti että henkisesti paremmin kuin pitkiin aikoihin. Olen ollut hieman lähempänä omaa entistä itseäni, jollainen joskus olin. Jollainen haluaisin olla. En ole vielä ihan siellä, mutta koko ajan lähempänä. En voi sanoa, etten ole ajatellut lapsettomuutta, sillä olen. Joka ikinen päivä. Ei se tuska mihinkään häviä, mutta silti voin kummallisen hyvin. Liekö olen turtunut näihin aina vaan toinen toistaan seuraaviin pettymyksiin vai onko tässä takana muutakin? Luulen, että on.

Olen alkanut ystävän kannustuksesta käyttämään Fitlinen ravintolisiä, joiden avulla kehon vitamiini-, mineraali- ja hivenainetasapaino pitäisi olla kohdillaan – mikä parasta – täysin luonnollisesti (kylläpä kuulostaa ihan mainokselta!). Vaikka koko ajan olen uskonut siihen, että ruokavaliolla ja elämäntavoilla on suuri vaikutus lapsettomuuteen, olin silti kovin skeptinen aluksi. Humpuukia, sanoo varmasti moni, mutta minä ainakin olen jo niin epätoivoinen, että olen valmis kokeilemaan ihan mitä tahansa tullakseni raskaaksi. Sitäpaitsi napsin kaiken maailman (synteettisiä) vitamiineja joka tapauksessa, miksi en siis ottaisi niitä mieluummin täysin luonnollisessa muodossa kun kerran voin? Olen nähnyt muutoksen ystävässä, joka on käyttänyt Fitlinen tuotteita jo yli puoli vuotta, ja olen erittäin vaikuttunut. En voinut muuta kun kokeilla niitä itsekin. Odotukset ovat kovat, ja voihan olla että petyn, mutta so far so good!

Enhän voi varmasti tietää, johtuuko se näistä vitamiineista, mutta uskon itse siihen, että ne ovat tasapainottaneet mielialaani ja auttaneet minua voimaan henkisesti paremmin, nimenomaan suoliston hyvinvoinnin kautta (valmiste sisältää kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet, mineraalit, kuidut ja maitohappobakteerit). Serotoniinin eli mielihyvähormonin tuotantohan lähtee juuri suolistosta. Vielä muutama kuukausi sitten lääkäri ehdotti mielialalääkkeitä. Kieltäydyin jo silloin, mutta nyt niille ei edes ole mitään tarvetta. Eipä ole edes tarvinnut käydä lääkärissä. Tämän viimeisen epäonnistuneen IVF-hoidon jälkeen en muista pahemmin edes itkeneeni. Toki surin, mutta olo on ollut kaiken kaikkiaan paljon tasapainoisempi ja olen ollut paljon toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen. Pahin epätoivo on tiessään. Itse asiassa se on kadonnut kuin tuhka tuuleen, ja elämä näyttää ihan oikeasti ainakin hieman valoisammalta. Tuntuu siltä, että asiat vielä järjestyy. Tavalla tai toisella. Tiesin, ettei asia murehtimalla muuksi muutu, saati jäämällä tuleen makaamaan. Siispä nousin. Ja jatkoin vitamiinien syömistä (tai itse asiassa juomista). Tietenkin toivoen, että tästä seuraa jotain muutakin hyvää. Kerron jos näin käy. Jos ei, niin tulipahan ainakin kokeiltua.

Jos jotakuta kiinnostaa, lisätietoa Fitlinesta löytyy täältä:
http://www.pm-international.com/?cid=72&c_id=4990&TP=6246220