Blogin
kirjoittamisesta on taas tullut taukoa. Jotenkin tuntuu, ettei ole
mitään sanottavaa. Elämässä ei tapahdu yhtään mitään
erikoista, vaan samaa arkea rullataan eteenpäin olematta
edelleenkään raskaana. Ei siis luomuihmettä ainakaan täällä,
vaikka kovasti tietenkin toivottiin. Ajatukset ovat jo toukokuulla,
uudessa IVF:ssä. En malta odottaa, näkyykö solunjakaantumisessa
ym. merkkejä gluteenittoman ruokavalion vaikutuksesta. Tai sama se
mistä syystä, kunhan vaan jotain muutosta parempaan olisi. Edes
hiukan enemmän toivoa raskaudesta. Ja uskaltaako sitä toivoakaan,
että saataisiin tällä kertaa jotain pakkaseenkin? Kahden
välikierron jälkeen onkin aika jo päästä tositoimiin. Tällä
kertaa sen on pakko onnistua. Mutta vielä odotellaan, ja jatketaan
gluteenittomalla.
Gluteeniton
ruokavalio on ollut hieman haastava, mutta ei ollenkaan mahdoton.
Yhtään en ole lipsunut, onhan tässä motivaatio ymmärrettävistä
syistä kohdillaan. Haastavinta on se, että vehnää tungetaan joka
paikkaan, ja sitä on sellaisissakin tuotteissa, joissa ei tiennyt
vehnää olevan. Lisäksi monet tuotteet saattavat sisältää pieniä
määriä/jäämiä vehnästä, vaikka sitä ei ole erikseen
tuoteselosteessa mainittu! En tiedä kuinka pienellä määrällä on
merkitystä, mutta tässä tilanteessa ei haluaisi ottaa sitäkään
riskiä, joten syön vain sellaista, minkä sisällöstä olen varma
– useinmiten se tarkoittaa itse tehtyä. Ja auta armias jos eväät
jää kotiin, on siinä kyllä miettimistä, mistä lounaspaikasta
sitä saisi jotain sopivaa gluteenitonta & laktoositonta
vatsantäytettä! Yksi parhaista henkilökunnan ehdotuksista on
fetasalaatti ilman fetaa.
Mutta tällä nyt
mennään, ja olo on kyllä kieltämättä parantunut
ruokavaliomuutoksen myötä huomattavasti. Olo on paljon pirteämpi
ja vatsa toimii kuten kuuluukin. Vatsa ei ole enää myöskään
turvonnut. Mielikään ei ole ollut enää niin musta, tosin se
saattaa kyllä johtua ihanista aurinkoisista päivistä ja siitä,
ettei käytössä ole tällä hetkellä mitään hormoneja, jotka
heittelisivät mielialoja. Toki kuukautisten alkaminen on aina yhtä
kurjaa kun ennenkin, aina kun sitä ihmettä kuitenkin toivoo.
Tästäkin kerrasta selvittiin kuitenkin kunnialla. Aika menee niin
hitaasti. Kuukauden verran pitää vielä odottaa uutta kiertoa.
Tässä kuussa tuli 3 vuotta lapsettomuutta täyteen. Se on pitkä aika odottaa.
