sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Vaaleanpunainen vauvantossu

Unta. Kaksi viivaa raskaustestissä. Vain unta. Miehen veljen uni kauan odotetusta tuntemattomasta lapsesta. Unta sekin. Ehkä joku toinen sai ilouutisen raskaudestaan. Emme me. Ei tänä jouluna. Ei tänä vuonna. Toivoin joululahjaksi jälleen vain sitä yhtä asiaa. Sain materiaa, mutta en sitä, mitä kaikkein eniten maailmassa toivon. Sitä, jonka vuoksi antaisin pois kaikki muut lahjat – ja paljon muutakin. Positiivista raskaustestiä – ja lasta. Ehkä ensi vuosi on parempi. Ehkä ensi vuonna.

Kolme kertaa olen kuullut itseni sanovan nämä sanat. Uskotellut itselleni, että ehkä ensi vuonna. Ensi vuoden on pakko olla parempi. Jälleen on kuitenkin kulunut vuosi. Itse asiassa kohta neljä. Ja joka vuosi on vain toinen toistaan masentavampi. Toivo omasta lapsesta hiipuu vuosi vuodelta pienemmäksi. Ystävien ja sukulaisten lapset kasvavat ja muistuttavat meitä samalla siitä, että meillä ei ole lasta vieläkään. Ei tänäkään vuonna. Siskon lapsi syntyy pian. On kulunut jo seitsemän kuukautta siitä kun kuulin uutisen raskaudesta. Vatsa on jo valtava. Kateus ei hellitä. Se on vaan niin väärin. Koska on meidän vuoromme? Tuleeko sitä koskaan? Miten jaksan jatkaa eteenpäin ja yrittää vain pettyäkseni jälleen kerran? Miten jaksan uskoa siihen, että meillekin jonain päivänä oma lapsi suodaan? Löysin itseni taas itkemästä kylpyhuoneen lattialta vierelläni raskaustesti, jossa yksi yksinäinen punainen viiva. Tunnen itseni niin typeräksi kun edes kuvittelin muuta. Tuijotan sitä samaa viivaa, jonka olen nähnyt jo kymmeniä kertoja. Sitä samaa säälittävää viivaa, joka on ja pysyy merkkinä siitä, että vieläkään ei ole meidän aika. Se viiva muistuttaa minua aina siitä, miten ei kannata odottaa ja toivoa liikoja. Toiveet eivät aina toteudu.

Olen syönyt DHEA:ta kohta jo kuukauden. Vaikutuksia ei luvattukaan vielä näin nopeasti, mutta ei sivuvaikutuksistakaan varoitettu, joten ne tulivat täysin puun takaa. Kierto on mennyt aivan sekaisin. Normaalisti 32-34 päivää kestävä kierto on nyt kestänyt jo 41 päivää, eikä loppua näy. Ovulaatiosta ei ole ollut mitään merkkejä, liekö tapahtunutkaan. Ovulaatiotestit ovat näyttäneet järjestäen negatiivista, samoin raskaustestit. Raskauttakin tottakai epäilin/toivoin, kun kuukautiset jättivät saapumatta totuttuun aikaan. Turhaan. Testissä näkyy kerta toisensa jälkeen vain yksi viiva ja digitaalisessa testissä vilkkuvat sanat “ei raskaana.” Tänään löysin netistä todisteen epäilyilleni: DHEA saattaa aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia. DHEA on aiheuttanut minulle myös järjetöntä väsymystä, päänsärkyjä, pahoinvointia, hiustenlähtöä ja ihokin on mennyt todella huonoon kuntoon. Ja tämä kaikki siis vain 3 x 25 mg annostuksella, joka on ymmärtääkseni kuitenkin suhteellisen kohtuullinen. DHEA siis vaikuttaa, mutta ei vielä ainakaan toivotulla tavalla. Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia? Ovatko nämä sivuoireet kärsimisen arvoisia vai onkohan tästä koko hormonista loppujen lopuksi enemmän haittaa kun hyötyä?