Kylläpä
ajatukset nyt kulkevat varsinaista vuoristorataa. Välillä tuntuu
siltä kuin tarpoisin suossa, eikä ole mitään mitä voisin tehdä,
jotta asiat muuttuisivat paremmiksi ja välillä taas, kuten
tänään, saan uutta energiaa ja tarmoa taas uskoa, että kaikki
menee hyvin. Miksei menisi, jos lapsettomuuden syy, kuten epäillään, on ollut pelkästään
munasolujeni laadussa? Jos vika on todella vain siinä, on meillä oikeasti todella hyvät mahdollisuudet
onnistua luovututetuilla munasoluilla. Se on sitten toinen tarina, jos vikaa on sittenkin myös miehen puolella.. mutta ei mennä nyt siihen vaan kuten sanoin, se on sitten toinen tarina. Katsotaan tämä tarina ensin loppuun.
Kirjoitin eilen
blogissa, että uskon tehneeni kaikkeni, enkä voi enää tehdä
mitään vaikuttaakseni hoidon lopputulokseen. Osa minusta halusikin
ehkä hellittää tästä kontrollin tarpeesta, jolloin se vähentäisi
varmasti myös stressiä, jota saan ainaisella miettimisellä ja
tiedon hakemisella siitä, mitä voin syödä, mitä en voi syödä
ja mikä vaikuttaa mihinkin. Toisaalta, irti päästäminen alkoi
tuntumaan samalla luovuttamiselta, ja sitä minä en halua tehdä.
Sitä minä en aio missään nimessä tehdä. Joten niin siinä kävi, että varasin
ajan akupunktioon. Mieleni sai muuttamaan netistä löytämäni
keskustelu akupunktiosta lapsettomuuden hoidossa. Kuinka se voi ihan
oikeasti joissain tapauksissa auttaa. Varsinkin tässä meidän
tilanteessamme se voisi hyvin olla hyödyksi, kun mitään
lääketieteellistä estettä tai rakenteellista ongelmaa ei pitäisi
nyt olla. Niin se vain on, etten vain osaa olla tekemättä mitään ja vain odottaa parasta. Sittenpähän tiedän, että ihan kaikkea on kokeiltu. Myös akupunktiota.
Akupunktio
taitaakin olla ainoa asia, jota en ole lapsettomuuden hoitoon vielä
kokeillut. Tuskin siitä
ainakaan mitään haittaa on, päinvastoin. Olen kokeillut
akupunktiota kipeän selkäni hoitoon ja kokemukseni on ollut, että
se ainakin rentouttaa. Aika on varattu huomiselle.
Muilta osin olen
päättänyt pitää yllä mahdollisimman positiivista mielialaa,
jatkaa liikuntaa kunhan selkä tästä paranee, syödä
terveellisesti ja tehdä mukavia asioita, joista nautin. Rentoutua,
ja välttää stressiä parhaani mukaan. Tähän liittyen olen
päättänyt lopettaa gluteenittoman ruokavalion, mutta jatkaa
kuitenkin sokerin ja valkoisten viljatuotteiden välttämistä, kuten
myös maidon. Tällainen rajoitettu ruokavalio on tuonut oman
stressinsä, joten se, että saan nyt tästä eteenpäin syödä
vapaammin, pudottaa ehkä osan taakasta pois harteiltani ja auttaa
nostamaan positiivista mielialaa. Ehkä olen onnellisempi kun saan
syödä asioita, joista pidän, pitkään jatkuneen kieltämisen
sijaan. On myös ollut yllättävän vaikeaa huolehtia siitä, että
saan kaikki tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet noudattaessani
näin rajoitettua ruokavaliota kun olen noudattanut viimeiset puoli
vuotta. Täytyy myöntää, etten ole osannut ehkä kiinnittää
tuohon asiaan tarpeeksi huomiota, ja pahimmassa tapauksessa saatan
kärsiä jonkin vitamiinin puutoksesta. Nyt siihen ei ole varaa.
Koska gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole todettu olevan
minkäänlaista vaikutusta lapsettomuuden hoitoon ainakaan meidän
kohdallamme, miksi ihmeessä jatkaisin? Se oli kuitenkin se pääsyy
tämän ruokavalion noudattamiselle. Toki myös vatsavaivoja oli,
jotka ovat helpottuneet gluteenittoman ruokavalion myötä, mutta uskon, että
ongelmia aiheuttavat pääosin vehnä ja valkoiset jauhotuotteet sekä
sokeri. Ehkä silti aion herkutella jouluna jokusella joulutortulla, joita niin rakastan. Sillä eihän maailma siihen kaadu, eihän!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti