lauantai 9. tammikuuta 2016

Pelko

Kaikki taisi ollakin liian hyvää ollakseen totta. Aloin vuotaa eilen illalla verta. Kirkasta punaista verta niin paljon, että piti ihan side laittaa. Varsinaisia kipuja ei ollut, mutta lievää menkkakipumaista jomotusta/supistelua kyllä. Tottakai nyt pelottaa, meniköhän raskaus kesken. Kyllähän niistä keskenmenoista varoiteltiin ja painotettiin, että ovat yleisiä varsinkin lahjamunasoluhoidoissa. Silti sitä oli jotenkin luottavainen olo, että kaikki menee hyvin. No, ei mennyt. Verenvuoto ei voi olla koskaan hyvä merkki. Hätäännyin ja googlettelin paniikissa koko illan keskenmenon oireita. Mies meni yksin saunaan. Minä makasin sohvalla uskaltamatta liikkua. Mielessä pyöri ajatuksia, kuten, että ei olisi pitänyt mennä eilen salille. Useassa paikassa sanottiin, että runsas vuoto ja kovat kivut tarkoittavat yleensä keskenmenoa. Minun tuntemuksiani ei voi varsinaiseksi kutsua kivuiksi, eikä vuoto ollut yhtä runsasta kuin kuukautisten aikana. Myöskään hyytymiä ei ole tullut. Yön aikana en vuotanut ollenkaan ja aamullakin vain ruskeaa tuhrua. Toivottavasti pysyykin näin.

Nyt on todella epävarma olo kun en tiedä mistä on kysymys, ja onko alkiolla kaikki ok. Onko se vielä siellä vai vetäisinkö sen illalla alas wc-pöntöstä? Ei tässä voi muuta kun toivoa, että vuoto johtuu jostain muusta kuin keskenmenosta. Kuten vaikka hematoomasta. Kohdunsuun lähellä olevasta istukasta. Onko kellään ollut? Onko kellään ollut alkuraskaudessa verenvuotoa, joka ei ole kuitenkaan tarkoittanut keskenmenoa? Miltä tämä teidän mielestä vaikuttaa?

Pelottaa. Pelottaa niin paljon. Huoli pienestä on todella suuri. Emme halua menettää häntä. Nyt kun olen vihdoin raskaana. Jos siis vielä olen. Kauaa siitä en ehtinyt nauttia. Tai kunnolla vielä edes uskaltanut. Pitihän se arvata, ettei kaikki mene niinkuin elokuvissa. Ei meidän elämässä. Keskenmenohan tästä vielä puuttuisikin. Tästä viikonlopusta tulee hyvin pitkä ja henkisesti raskas. Pääsen vasta maanantaina soittamaan klinikalle. Vaikka eivät hekään voi varmaan mitään tehdä. On elettävä täydessä epätietoisuudessa ja vain odottaa ja toivoa parasta. Että pikkuinen on vielä mukana ja myös pysyy siellä. En kestä edes ajatella keskenmenoa. Miten se särkisi sydämeni.

36 kommenttia:

  1. Onpa inhottava tilanne, epävarmuus on kamalaa :( Mutta älä vielä menetä toivoasi! Alkuraskauden verenvuodot kun ovat tosi tavallisia. Sydämestäni toivon, että kaikki on vuodosta huolimatta kunnossa <3 Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tosiaan todella inhottava tilanne, kun ei tiedä oliko se keskenmeno vai jotain ihan "normaalia" alkuraskauden vuotoa. Ihan sydän sykkyrällä tässä toivon, että kaikki on kunnossa ja raskaus jatkuu.

      Poista
  2. Minulla tihkutti alkuvaiheessa verta sekä omilla soluilla alkaneessa IVF-raskaudessa että tässä nyt viikolla 36 olevassa lahjamunasoluhoidolla alkaneessa raskaudessa. Ensimmäinen raskaus eteni silti normaalisti loppuun saakka, ja tämä toinenkin toivottavasti vielä viimeisen kuukauden sujuu hyvin. En omalla kohdallani tiedä syytä vuotoon, mutta se veti mielen ihan matalaksi. Ja vaikka tuskin liikunta siihen vaikuttaisikaan, niin kummallakin kerralla olen ottanut vuodon takia rauhallisemman vaihteen raskauden ajaksi...korvien välissä kun on ollut niin iso huoli. Kaikki voi siis olla hyvin, tsemppiä minultakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja hyvä kuulla, että ainakaan sinun kohdallasi vuoto ei tarkoittanut keskenmenoa.. Toivotaan, että minulla on sama juttu ja raskaus jatkuu.

      Nyt on ollut pakko ottaa rauhallisesti tämä viikonloppu, olen enimmäkseen maannut sohvalla ja lepäillyt. Tänään uskalsin jo käydä koiran kanssa pidemmällä lenkillä. Korvien välissähän se voi osittain ollakin, mutta en voi silti olla ajattelematta, oliko tällä jotain yhteyttä siihen edellisen illan salikäyntiin. Raskasta liikuntaa kyllä käskettiin välttämään, mutta en laskenut kuntosaliharjoittelua sellaiseksi.. Nyt ehkä muutan mieleni, enkä ainakaan hetkeen mene edes sinne. Myös spinning pannassa.

      Poista
  3. Voi harmi! Yleensä keskenmenoihin kyllä liittyy voimakaskin, hyytymäinen vuoto ja kovat kivut joten tuo voi vaaratonta olla.. toivottavasti <3 yleensä jos vuoto on kirkasta niin on kohdunsuulta peräisin. Käytätkö vielä lugesteroneja? Josko kapselia asettaessa olisi tullut nirhauma joka vuotelee? Minulle kävi niin alkuraskaudessa, rv 9, pelästyin kunnolla ja ryntäsin ultraan.
    Mutta muista että et ole itse mahdollista keskenmenoa mitenkään voinut aiheuttaa etkä valitettavasti pysty siihen vaikuttamaankaan. Tsemppiä, toivottavasti vuoto pysyy poissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin itsekin kuvittelisin, että useimmin asian laita olisi. Jos olisi keskenmeno, olisi outoa, jos mitään muuta kun verta ei tulisi ulos. Ja minulla kun on todella kovat kuukautiskivutkin, niin luulisi keskenmenonkin jonkun verran tuntuvan. Toiveikas olo siis, varsinkin nyt kun olen lukenut näitä teidän kokemuksia ja kommentteja! Niiden avulla olen jaksanut viikonlopun yli! KIITOS! <3

      Lugesteronit ovat edelleen käytössä, mutta enpä tiedä, olisiko mahdollista, että siellä olisi joku nirhauma.. Vuoto tuli kuitenkin illalla kun aamulla viimeksi olin luget laittanut. Rauhoittaisi kun tietäisi mistä vuoto johtui. Vuotoa ei ole tullut sen perjantai-illan jälkeen, onneksi. Eli kesti lopulta aika vähän aikaa, vain muutaman tunnin.

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
  4. Älä menetä toivoasi vielä. Itsellä vuosi verta rv 5-9, välillä kirkasta, välillä tuhrua. Kipuja ei itsellänikään ollut. Olin ihan varma keskenmenosta ja kävinkin lääkärissä, joka myös totesi, että taitaa olla keskenmeno kyseessä. Seur. Päivänä ultrassa näkyi kuitenkin että kohtu ei ollut tyhjentynyt. Nyt rv 14 ja kaikki hyvin, np-ultrassakin käyty. Mitään syytä vuodoille ei löytynyt. Verenvuoto lakkasi myös 10 viikon tiimoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En, en vielä. Mutta kyllä tämä säikäytti pahanpäiväisesti. Toivotaan, ettei mitään syytä huoleen ole ja pikkuinen on edelleen matkassa! Tämä epätietoisuudessa eläminen on ihan kamalaa!

      Kiitos kun tulit kertomaan hyvin päättyneestä vuotokokemuksesta, näitä oikeasti haluan nyt kuulla, jotta jaksan uskoa, että tilanne meilläkin voisi olla mahdollisesti sama! Kaipa sitä kuitenkin samalla pitää yrittää jo valmistautua myös siihen pahimpaan...

      Poista
  5. Tiedän tunteen, mutta älä menetä vielä toivoasi. Itse olen myös raskaana lahjasolulla ja vuosin verta pariin otteeseen rv 5 ja rv 6. Kuitenkin viime viikolla rv 6+6 näkyi ultrassa pieni alkio jolla oli syke. Vuoto tuli ilmeisesti limakalvoilta tai kohdunsuulta, varmaksi ei lääkäri voinut sanoa. Itse kävin vuotojen takia verikokeessa kolme kertaa, ihan vaan jotta olin nähny nouseeko hcg normaalisti. Käy ihmeessä sinäkin verikokeessa jos mahdollista, se antoi ainakin itselleni mielenrauhaa. Peloista ei pääse varmaan kokonaan irti koko raskauden aikana, mutta on tämä alkuraskaus varsinkin melkoista tunteiden vuoristorataa. Itsellänikin vuodot ajoittuivat molemmilla kerroilla viikonlopuksi, joten mihinkään ei voinut edes soittaa. Tsemppiä todella paljon sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Kylläpä teitä on monta, ketkä olette vuodelleet raskauden alussa syystä tai toisesta. Taitaa olla yllättävän yleistä. Toivottavasti pelästyin turhasta. Verikokeeseen tai ultraan toivonkin pääseväni mahdollisimman pian, soitan heti huomenna aamulla klinikalle. Ehkä jo huomenna olen viisaampi!

      Poista
  6. Verta tuli rv 7+ ihan solkenaan. Itse olin ihan varma keskenmenosta. Käytiin päivystyksessä ja lopputuloksena oli että emättimestä oli katkennut verisuoni. Vauvalla kaikki ok ja nyt mennään 23+0.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinkin voi siis näköjään käydä, uskomatonta. Onneksi kaikki ok siellä, ja raskautesi jatkuu. Toivotaan, että täälläkin. Kerron kun tiedän!

      Poista
  7. Omassa lahjasoluraskaudessa vuotoa ilman kipua tuli rv 6 (juurikin salin jälkeen), joka loppui yön aikana. Ultrassa syyksi paljastui hematooma ja raskaus jatkui. Jätin vuodon jälkeen liikunnan pariksi viikoksi pois varmuuden vuoksi ja sitten liikuin rauhallisemmin (ei hyppyjä, tärinää, rajuja käännöksiä) koko raskausajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että minullakin johtuisi hematoomasta. Tai ihan mistä tahansa muusta kuin keskenmenosta. Nyt on ihan hyvä ja pikkuisen jopa toiveikas olo kun vuoto on pysynyt poissa, mutta mitään varmuutta siitä, että pikkuinen on kunnossa, ei vieläkään valitettavasti ole. Eipä se taida selvitä kun ultraamalla tai verikokeella. Toisaalta hyvä, että osui viikonloppuun, että sain levättyä, mutta toisaalta tämä raastava epätietoisuus on ollut ihan kamalaa kun ei ole voinut soittaa edes sinne klinikalle.

      Poista
  8. Voi Ounis! Älä menetä toivoasi. Minä kuulun niihin, joilla on vuotanut jokaisessa raskaudessa, niin onnistuneissa kun tietysti onnistumattomissakin (kaksi km). Mutta siis toiset ovat alttiimpia vuodoille kuin toiset eikä vuoto oikeasti tarkoita aina sitä ikävintä lopputulosta.

    Mutta se säikäyttää, todella. Tulee paha olo, epätietoisuus on raastavaa. Mitään et silti voi tehdä asialle jos se kesken mennäkseen. Rauhassa kannattaa toki ottaa jos voit, koska JOS se on kohdun suulta niin km riski on iso ja silloin fyysistä rasitusta kannattaa välttää.

    Tästä minulla on omaa kokemusta ja paljon. Ekassa onnistuneessa raskaudessa istukka oli ihan normipaikassa mutta vuosin silti vähän väliä rv6-17 -välillä. Terve poika syntyi, vuotojen syy oli hematooma, joita oli sitten lopulta useampia ja ne vuoteli pois itsekseen. Toisessa ja kolmannessa raskaudessa minulla oli etinen istukka joka ei kylläkään vuoda näin alussa kun istukka on vasta muodostumassa. Mutta niissä vuosin sitten sen takia suunnillen rv10-30 -välillä. Viimeisessä onnistuneessa raskaudessa istukka oli taas normipaikassa eikä ollut hematoomiakaan -vuosin silti rv6-12 päivittäin. Ennen tätä viimeistä raskautta minulla oli se toinen km ja siinä vuoto alkoi yhtäkkiä tiputteluna mutta voimistui parissa päivässä kovemmaksi ja alkoi kivut, joista ei voinut erehtyä. Sanoisin, että menkkakivut x viisi...

    Vuoto on hermoja raastavaa. Tiedän omasta kokemuksesta kuitenkin sen, että km-kipu on todella kovaa ja jomottavaa eikä se helpota kun lepäilee. Muista, että kohtusi kasvaa nyt hurjaa tahtia ja sen kuuluukin tuntua. Jos kohdunsuu tai emätin on "verevä" kuten mulla, vuotoa voi tulla ihan solkenaan välillä muttei se tarkoita vältsisti pahaa.

    Koeta jaksaa ja ota niin rauhassa kuin voit. Tiedän, että olosi on ihan tuskaa =(. Olet ajatuksissani, toivon, että kaikki on masussa ihan hyvin!!!

    T. Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä.. pitkin tällaista sattua vielä.. Yritän olla menettämättä toivoa, ja tällä hetkellä tuntuukin melko toiveikkaalta, mutta toki pelottaa se pahin. Sehän tässä juuri on kun en mitään oikein voi tehdä muuta kun levätä ja ottaa entistä rauhallisemmin!

      Verinen vuoto on onneksi pysynyt poissa eli kesti vain sen muutaman tunnin pe-iltana. Se vaan pelottaa kun oikein mitään raskausoireita ei tunnut, mitä nyt rinnat vähän aristavat, ja eilisestä illasta alkaen ehkä jopa enemmän.. mikä voi olla vaan ihan hyvä merkki..

      Nuo hematoomat ja muut alkuraskauden vuodot tuntuvat olevan yllättävän tavallisia, mistä olen tosi yllättynyt. Tämmöisistä kun ei kukaan varoitellut etukäteen. Sinäkin olet näemmä kokenut jos jonkinmoista vuotoa eli helppoa ei ole sinullakaan ollut! Kiitos Jenni kun tulit kertomaan näistä kokemuksistasi, se rauhoitti ihan oikeasti mieltä! <3

      Toivottavasti pääsen pian ultraan tai verikokeeseen, niin loppuu tämä epätietoisuudessa eläminen! Se tässä on pahinta kun en tiedä olenko enää raskaana. :'(

      Poista
  9. Tiedän tunteen <3 Minä aloin vuotaa päivä positiivisen testin jälkeen ja se jatkui rv 12 asti. Jos jaksat lukea mun blogista postaukset huhti- ja toukokuulta, niin se saattaisi rauhoittaa mieltäsi, että kaikki voi mennä hyvinkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi <3 Kävinkin lukemassa nuo postauksesi.. olinkin osan jo aiemmin lukenut, mutta unohdanut.. Ihanaa ja toiveita herättävää kuulla, että sinun kohdallasi vuodot eivät tarkoittaneet alkion menettämistä. Tämä sinun, ja muidenkin kokemukset ovat todella rauhoittaneet mieltäni tänä viikonloppuna. En tiedä miten muuten olisin selvinnyt täysjärkisenä maanantaihin asti!

      Poista
    2. Jäin miettimään vielä niitä Omegoita, jotka sinäkin mainitsit yhdessä kommentissasi, joka liittyi alkraskauden vuotokeskusteluun omassa blogissasi. Aloitin nimittäin äskettäin taas kalaoöjyn ottamisen, siis nestemäisessä muodossa. Voisikohan sillä olla jotain tekemistä vuodon kanssa...? Pitänee varmuuden vuoksi jättää kalaöljy pois ja huolehtia, että saa omegat ruoasta.

      Poista
  10. Minä vuosin kirkasta verta paljon rv 5+5 noin viiden tunnin ajan. Joukossa oli muutama hyytymä ja sellaista verkkomaista riekaletta. Lisäksi oli menkkakipuja, jotka olivat kohtalaisen kipeitäkin. Veri loppui ja muuttui rusehtavaksi. Sitä tuli vielä seuraavanakin aamuna vähän. Raskaus sai alkunsa pakastetun alkion siirrosta. Tuossa vaiheessa olin jo alkanut luottaa, että kaikki on hyvin ja yhtäkkiä aivastaessa tunsin että nyt valahti jotain housuun. Olin aivan järkyttynyt kun housuissa oli verta PALJON.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kamala.. tiedät siis miltä minusta tuntuu. Siis ymmärtääkseni raskautesi jatkui tästä huolimatta kuitenkin normaalisti? Toivottavasti.

      Poista
    2. Niin sitä en tosiaan maininnut, että kaikki meni sen jälkeen loppuun asti hyvin, eikä mitään vuotoja tullut sen koommin. 5-viikkoinen poika tällä hetkellä. :)

      Poista
  11. Mulla tuli yli kaikkien siteiden verta raskauden puoleen väliim asti lähes viikoittain. Varsinkin alussa sain istua pöntöllä niin ett veri ihan lirisi. Syynä oli hematooma kohdussa joka aina tyhjeni. Pelkona oli koko raskauden ajan ett veri aukaisee kohdunsuun liian aikaisin mutta niin vain 3 päivää ennen laskettua aikaa syntyi ihana tyttö. Yllätyksenä tuli huuli-ienhalkio mutta se ei haitannut yhtään. Kaikki on vielä mahdollista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki on tosiaan onneksi vielä mahdollista! Ehkä pikkuinen onkin vielä mukana, toivotaan niin! Toivoa antavat nämä teidän kokemukset ja se, ettei kipuja oikestaan ollut, eikä hyytymiäkään. Ja että vuoto kesti kuitenkin niin vähän aikaa, eikä sitä edes lopulta niin kovin paljon tainnut tulla. Toivotaan parasta.. Kiitos kun kävit kommentoimassa!

      Poista
  12. Mulla tuli ensin rusehtavaa tuhrua muutaman päivän ja sitten kirkasta verta, melko vähän. Ei kipuja. Ja tiesin heti, että keskenmeno. Ja sehän se oli.
    Kaverilla sama juttu, mutta verta tuli paljon. Ei keskenmenoa, istukka vaan jotenkin hassusti. Hänen raskaus jatkuu normaalisti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä vaiheessa raskautesi oli kun sait keskenmenon? Eikö mitään hyytymiä tosiaan tullut, eikä mitään kipujakaan? Ovatko kuukautisesi yleensä kivuliaat? Minulla ovat, ja siitä päättelin, että keskemenokin todennäköisesti sattuisi - ainakin saman verran. Mutta voin olla toki väärässäkin... Ikävä kuulla tällainen kokemus. :( Mahtanut olla rankka tilanne... Mistään ei voi olla siis varma.

      Poista
  13. Minulla alkoi yhtäkkiä kirkas vuoto rv 5:n lopulla. Kovia kipuja ei missään vaiheessa ollut, mutta kuukautisia muistuttavaa jomotusta kyllä ja kohtu supisteli selkeästi. Olin aivan varma, että kyseessä on keskenmeno.

    Soitin klinikalle ja sieltä pyydettiin tulemaan näytille. Ultrassa näkyi viikkoja vastaava, ehjä raskauspussi, mutta ei alkiota. Lisäksi ultrassa näkyi hematooma, jonka syytä ei käynyt ilmi. Lääkärin mukaan oli mahdollista, ettei alkio vielä muutenkaan näkyisi. Istukka ei ollut kohdunsuun päällä. Ei siis auttanut muu kuin odottaa viikko ja ultrata sitten uudelleen. Lääkäri tsemppaili pitämään pään kylmänä ja odottelemaan rauhassa.

    Vuotoa jatkui viitisen päivää ja se muuttui ruskeaksi kunnes hiipui ja loppui. Viikon päästä ultrassa en ollut uskoa korviani, kun lääkäri ilmoitti näkevänsä sykkeen.
    Hematooma oli edelleen paikoillaan ja sen seuraamista jatkettiin vielä yhdellä ultralla myöhemmin. Noin viikon kuluttua vuosin taas muutaman päivän, mutta tällä kertaa pelkästään ruskeaa vuotoa.

    Kaikesta epäuskosta huolimatta raskaus jatkui normaalisti ja np-ultrassa hematooma oli jo kadonnut. Hematooman syy ei koskaan selvinnyt. Olen itse miettinyt onko inseminaation yhteydessä voinut syntyä jokin nirhauma, sillä inseminaatio sattui jonkin verran, toisin kuin sitä edellinen inssi.

    Jossain vaiheessa uskalsin alkaa luottaa siihen, että raskaus tosiaan jatkuu ja nyt on menossa rv 30. Alkuraskautta väritti kyllä epäusko sitä kohtaan, voiko kaikki tosiaan vielä mennä hyvin.

    Toivottavasti siellä päättyisi kaikki vielä parhain päin vuodosta huolimatta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihan samalle kun minulla. Toivottavasti meilläkin ja pieni on vielä matkassa mukana. Tämä toi siitä ainakin toivoa tämä kamalan epätietoisuuden keskelle, jossa olemme joutuneet koko viikonlopun elämään.

      Ultrassa ei tosiaan tässä vaiheessa välttämättä näkyisi mitään, joten verikoe voisi olla nopein tapa selvittää, missä mennään.

      Onnea loppuraskauteen! Uskon, että kaikki menee hyvin, nyt kun noin pitkällä jo olet!

      Poista
  14. Mulla on myös ollut vuotoa rv 6+0, 7+0 ja 12. Juurikin niin että ensin kirkasta verta runsaammin ja sitten rusehtavaa pari päivää. Raskaus oli luomualkuinen mutta lugesterontuki käytössä. Sehän haurastuttaa ja tekee limakalvoista turpeammat ja helpommin vuotavat. Keskenmenossakin minulla oli vuotoa mutta se oli niukkaa ja rusehtavaa.Jos km alkaa heti runsaalla vuodella pitäisi sen jatkua samalla lailla. Tiedän kyllä että mikään vakuuttelu tai muiden kokemukset ei oikein tuo mielenrauhaa ennen kuin näkee että ultrassa kaikki on kunnossa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota en tiennytkään. Luget ovat tosiaan käytössä edelleen, ja vielä aika isolla annoksella (2 kapselia aamulla, 2 illalla). Siinäkin voisi olla siis yksi syy..

      Kyllä nämä teidän kokemukset ovat tuoneet vähän mielenrauhaa, mutta ei tietenkään täysin ole pystynyt sulkemaan mielestä ajatusta siitä, että oliko tämä nyt tässä... Tulee jo uniinkin nämä ajatukset. Kauhea huoli siitä, onko pieni kunnossa. En ollut yhtään varautunut tällaiseen.

      Poista
  15. Hei, ei kokemusta vuodosta mutta täällä toiveikkaana seurailen miten voit. Toivon, että raskaus jatkuu hyvin vuodosta huolimatta. Onneksi niin monella oli myös toiveikkaita viestejä ja kokemuksia vuodoista huolimatta synnytykseen päättyneistä raskauksista. Voimia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos T. Voin tällä erää ihan hyvin. Viikonlopusta lähestulkoon selvitty, vaikka rankkaa on ollut, ainakin henkisesti! Huomenna pääsen soittamaan klinikalle, ja ehkä saan lähetteen verikokeeseen tai pääsen ultraan. Ei tällaisessa epätietoisuudessa voi elää kauempaa!

      Onneksi näin monta kokemusta löytyy, että kaikki voi kääntyä hyväksikin ja sen avulla olenkin jaksanut.

      Poista
  16. Mullakin vuosi verta rv 5-6. Kävin jo 5+5 muistaakseni varhaisultrassa ja sydämen syke löytyi. Kuulemma voi johtua ihan niistä tukilääkkeistäkin tuo vuoto. On limakalvot kovilla. Rv 8 käytiin uudestaan tarkistamassa ultralla tilanne ja megayllätys odotti kun ruudulla näkyikin 2 (!!!) sykettä. Meidän 1 alkion siirto johtikin identtisten kaksosten odotukseen. Meille luovutetut munasolut olikin jotain super muniksia kun tuplatytöt saatiin!! He ovat jo 3 kk vanhoja ja ihania. Toivotaan siis että sinun vuotosi on myös harmitonta. Mulle kätilö klinikalta sanoi että kyllä nainen yleensä tietää jos keskenmeno on. Siinä se verenvuoto on kuitenkin niin runsasta ja kivut kovia. Mielestäni ainakaan sun kuvauksen perusteella ei syytä huoleen ole, vaikka tiedän kyllä tuon kauhean tunteen kun pikkareissa onkin täplä verta. Tsemppiä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota en tiennytkään, että voisi johtua tukilääkkeistäkin. Syitä voi olla näköjään monia. Toivotaan tosiaan, että vuoto oli harmitonta kuten sinulla. Luin jostain, että kaksosraskauksissa on suurempi vuotoriski. Mahtanut olla yllätys, että sykkeitä olikin kaksi! Pääsen huomenna ultraan, ja siellä nyt ei vielä paljon näy näin varhaisessa vaiheessa, mutta pääasia, että selviää mikä siellä on tilanne. Onko pieni hengissä vai ei... Itselläni on sellainen tunne, ettei se olisi ollut keskenmeno. Uskon myös, että sen kyllä sitten tietää. Mutta silti ei uskalla olla varma.

      Kiitos tsempeistä!

      Poista
  17. Mitä klinikalla tuumattiin? Pääsitkö ultraan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsen huomenna ultraan, eivät uskaltaneet sanoa puhelimessa mitään.

      Poista