torstai 15. toukokuuta 2014

Toivon pilkahduksia

Se yksi oli onneksi sitkeä. Se jaksoi kuin jaksoikin vielä elää! Pelkäsimme pahinta, mutta suureksi helpotukseksemme saimme aamulla klinikalta puhelun, jossa kerrottiin, että siirtoon päästään. En muista koska viimeksi olisin ollut yhtä iloinen. Saimme sittenkin mahdollisuuden, vaikka pelkäsimme, että toivo on jo menetetty! Olimme jo valmistautuneet henkisesti siihen, että siirtoon ei ehkä päästä. Tänään kuitenkin kohtuuni siirrettiin pieni 7-soluiseksi edennyt alkio kolmen päivän viljelyllä. Näin sen itse ruudulta. Siellä se nyt on! Pidä tiukasti kiinni pikkuinen!

Kaikki meni siis sittenkin hyvin. Mutta vielä ei kuitenkaan olla maalissa. Sinne on vielä lähes kaksi viikkoa matkaa (tai oikeastaan 9 kuukautta). Pitkä odotus on edessä eli nämä karmeat piinapäivät alkavat nyt sitten tästä päivästä. Testipäivä on 26.5 ja se pelottaa jo. Toivottavasti voin silloin kertoa hyviä uutisia. Huonoja uutisia nyt on jo kuultu ihan tarpeeksi. Mutta jos uutiset ovat tälläkin kertaa huonoja, kestän sen. Vaikeampaa olisi ollut, jos emme olisi saaneet edes mahdollisuutta. Sitä olisi ollut vaikeaa hyväksyä. Nyt ei ole enää minusta kiinni, kiinnittyykö alkio kohtuun ja jatkaako se kehitystään sikiöksi ja vauvaksi asti. Olen tehnyt kaiken minkä voin. Luonto hoitaa loput. Tapahtukoon niin kuin on tarkoitettu. Jos tämä on matkan alku äitiyteen, olen saanut kaiken mitä toivoin. Jos tulossa on taas yksi pettymys muiden joukossa, suren aikani, mutta jatkan matkaa. Niin kauan kunnes pääsen perille.

Lähetän lämpöisiä ajatuksia ja sylintäydeltä rakkautta kohtuuni, sillä siellä kasvaa ja kehittyy pienen pieni ihmisen alku, joka on nyt tällä hetkellä tärkeintä elämässämme. Sen on pakko jaksaa elää. Meidän pikkuinen. Älä vaan päästä irti!

11 kommenttia:

  1. Tuossa perässä piti olla huutomerkki, mutta se pyyhkiytyi pois. Tässä:

    !!!!!!

    VastaaPoista
  2. Voi miten hyviä uutisia! Ihan mahtavaa <3 taas yksi etappi saavutettu :) Pidä pikkuinen kovasti kiinni!

    VastaaPoista
  3. Ihan superia ajatella, että siellä se nyt on. Parhaassa paikassa! Onnea matkaan, ounis. <3

    Jenni

    VastaaPoista
  4. Onnea mahdollisuudesta <3 ja tsemppiä piinailuun!

    VastaaPoista
  5. Hei Ounis! Kuinka voit ja kestät näitä piinapäiviä? Tuntuu olevan se(kin) niin yksilöllistä, että miten naiset pitää päänsä ruodussa näiden piinojen keskellä... Sulla on pian viikko piinaa kestettynä. Toivottavasti voit hyvin ja saat pidettyä pään kylmänä.

    Vahvuutta ja voimia sinulle toivotan! Niin, ja plussaa TIETENKIN =´)

    T. Jenni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Jenni! Kiitos kysymästä, ihan hyvin voin, mutta onhan tämä aikamoista piinaa. :/ Aika menee todella todella hitaasti ja luget aiheuttavat jälleen kerran kaikenmoisia oireita. Enpä tiedä voiko mikään näistä olla ihan oikea oire.. näitä kun on ollut niin monta kertaa ennenkin.

      Voiton puolella jo ollaan eli 6/11 kestetty. Toivoa plussasta on vielä. Takaraivossa kuitenkin koko ajan ajatus, että mitä jos ei vieläkään ole tärpännyt.. Ei tässä vielä mitään, mutta miten mä SEN kestän..??

      Poista
    2. No sanopas se! Mä itse kehitin itselleni hirmuisia houkuttumia lohdutukseksi. Sellaisia, joita en voisi tehdä jos raskaudun. Päätettiin miehen kanssa hyvin alkoholipitoinen ja riehakas laivareissu ja tein alustavan varauksen kuntonyrkkeilyyn =). Ajattelin, että jos ei tärppää niin sitten juhlin ja liikun surun ulos itsestäni.

      En tarkoita, että tuo toimisi kellään muulla, mutta mulle tuli vähän lohdullisempi olo piinapäivinä kun oli jotain extraa mitä odottaa...

      Nuo luget on kyllä vihoviimeisiä! Sivuoirelistalla on suunnilleen kaikki, mitä nainen voi piinassaan tuntea. Se kyllä pitää jalat maassa, tai ainakin auttaa ehkä kun ei voi ihan joka tissiarkuudesta ja mahapömpötyksestä alkaa kuvitella liikoja.

      V O I M I A ja malttia piinaan. Tuo on hirveää, sen tietää ja tunnustaa jokainen, joka on näissä vastaavissa hoidoissa joutunut kärvistelemään. Toivottavasti meidän myötäeläjien hirmuinen peukkuaalto auttaa siivittämään teidät plussaan!

      Hengessä mukana, Jenni

      Poista
  6. Kiitos kaikille muillekin tsempeistä ja rohkaisevista viesteistä! Ootte ihania! <3

    VastaaPoista