sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Ruokavalioremontti

Kiitos kaikille, jotka tsemppasivat epäonnisen IVF:n jälkeen. Itkut on itketty, ja jostain syvältä olen onnistunut kaivamaan entistä enemmän taistelutahtoa. Nyt, seuraavassa kierrossa, jos se yhtään minusta on kiinni, onnistumme. Niin olen päättänyt. Täällä remontoidaan nyt asuntoa, selkää ja ruokavaliota. Teen parhaani, jotta uuden hoitokierron alkaessa voin paremmin kun aikoihin. Ehkä silloin olosuhteet raskauden alkamiselle ovat optimaalisimmat ja mahdollisuudet onnistumiseen parhaat. Ehkä keho, joka ei ole kunnossa, ei ole valmis kantamaan lasta. Sekin huolettaa, miten näin kipeällä selällä pärjäisin, jos raskaaksi tulisin. Se onkin nyt prioriteetti numero yksi. Suunnitelmissa on fysioterapiaa, hierontaa, akupunktiota, kuntosaliharjoittelua ja joogaa. Kenties innostun jälleen myös lenkkeilystä, kun kevätkin tulee. Auringosta saa kummasti uutta energiaa pimeän ja synkän talven jälkeen.

Remontti ruokavaliossa tulee myös tarpeeseen. Syön pääosin terveellisesti, mutta kokeilen nyt muutamaan muutosta, joilla toivon olevan, jos ei raskautumista, niin ainakin terveyttä edistävä vaikutus. Alejandro Junger kirjoittaa kirjassaan Puhdas keho seuraavaa: “Lisäksi erilaiset toksiinit häiritsevät solujen erilaisia toimintoja, kuten jakautumista ja lisääntymistä, hormoneiden keräämistä ja vapauttamista sekä reseptorien herkkyyttä.” Luen lauseen yhä uudelleen ja uudelleen, enkä voi olla ajattelematta, voisiko tässä olla syy, mikseivät solumme jakaantuneet normaalisti ja edennyt kehityksessään niinkuin olisi kuulunut. En ainakaan voi mitenkään sivuuttaa tätä vaihtoehtoa. Olen jo pidemmän aikaa tiedostanut kemikaalikuorman, jolle keho altistuu joka päivä, ja yrittänyt pienillä muutoksilla vaikuttaa sen pienentämiseen. Olen ehkä ollut oikeilla jäljillä, mutta hieman epäluuloinen kuitenkin. Voisiko sillä tosiaan olla niin iso vaikutus?

Tässä hyviä linkkejä aiheeseen:
  


Aiheesta innostuneena olen tutustunut raakaruokaan. Kokonaan en aio ruokavaliotani muuttaa raakaravintoon tai mihinkään muuhunkaan ääripäähän. Tarkoituksenani on rakentaa itselleni omaan elämäntilanteeseen sopiva ruokavalio, johon kuuluu osittain raakaruokaa, osittain kypsennettyä ruokaa (kasvispainotteista + kalaa) ja pienissä määrin superfoodeja, kuten spirulinaa, aloe veraa ja chia-siemeniä. Olen lisännyt ruokavaliooni mm. vihersmoothien ja yritän saada pidettyä kehon happo-emästasapainon oikeassa suhteessa. Olen lisännyt hedelmien ja kasvisten osuutta ruokavaliossani. Harkitsen jopa kahvinjuonnin lopettamista (en tosin ole varma, pystynkö siihen). Maitotuotteista juon/syön vain luomua. Sen jälkeen ei ole tarvinnut kärsiä laktoosin (lue: maidon homogenisoinnin) aiheuttamista vatsavaivoista. Minulla laktoosi-intoleranssi “parani” siirryttyäni luomumaitoon. Rasvattomiin tuotteisiin en ole koskenut pitkään aikaan.

Vatsan toiminnan edistämiseksi olen hankkinut myös Molkosan-herajauhetta, jossa on maitohappobakteereita sekä jättänyt kokonaan valkoisen sokerin. Kahviin laitan intiaanisokeria. Olen myös päättänyt kokeilla viljojen jättämistä pois ruokavaliosta (tai ainakin vehnän), sillä epäilen niiden aiheuttavan minulle vatsavaivoja. Kenties kärsin gluteeniyliherkkyydestä tietämättäni. Keliakiallahan on todettu olevan yhteys lapsettomuuteen, miksei siis myös pelkällä gluteeniyliherkkyydellä voisi olla?

Tässä mielenkiintoinen artikkeli aiheesta:


Samalla kun remontoin ruokavaliota ja kuntoani kohti parempaa terveyttä ja ehkä mahdollista raskautta, asuntokin on saanut uutta ilmettä. Olemme vihdoin saaneet aikaiseksi maalata ja tapetoida. Kevätauringon ensisäteet valaisevat huoneen. Tämä alkaa vihdoin näyttää ja tuntua kodilta. Lastenhuone on kuitenkin edelleen tyhjä. Jos tekisimme siitä esimerkiksi vierashuoneen, tuntuisi se luovuttamiselta. Siitä tulee lastenhuone. Piste. Uskon päivä päivältä yhä kovemmin, että sinne asukki vielä saadaan. Ehkä jo loppuvuodesta.

4 kommenttia:

  1. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta! Go for it! :)

    VastaaPoista
  2. Näillä mennään, oli sitten vaikutusta tai ei. Eipähän voi ainakaan kukaan syyttää yrityksen puutteesta. :)

    VastaaPoista
  3. Meillä on lapsettomuutta takana 2,5 vuotta. Nyt olemme menossa ensimmäiseen inseminaatioon. Luin tätä sinun blogia ja sain siitä ihan valtavasti itselleni. tosin kyllä meni välillä itkun puolellekin. Paljon samoja tunteita ja ajatuksia väkisinkin on ollut mielessä tässä vuosien varrella. En ole kauheasti puhunut asiasta muiden kuin mieheni kanssa.

    meillä on talossa myös tyhjä huone, odottamassa.. olen halunut sisustaa sitä jo pitkään, mutta toiveena se on sisustaa lapsen huoneeksi eikä vierashuoneeksi. tuon luovuttamisen tunteen vuoksi se on edelleen vain täynnä romua, odottamassa.

    kovasti jännittää tuo tuleva hoito, mutta kun on lukenut näitä kirjoituksia netissä ja onnistumis% vuoksi ei kovin uskalla liikoja toivoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiva kun olet löytänyt blogiini. Vielä mukavampi on kuulla, että olet saanut sen lukemisesta jotakin. Se on jännä, miten samanaisia ajatuksia muillakin voi olla. Tulee sellainen olo, etten ole yksin. Saan siis itsekin teiltä lukijoilta hirveästi tukea ja voimia jaksaa eteenpäin.

      Kurjaa että olet samassa tilanteessa, vaikkakin vasta hoitojen alkutaipaleella. Muista, että mahdollisuudet onnistua ovat nyt paremmat, ja paranevat vain entisestään hoitojen jatkuessa! Toivosta ei kannata luopua, ja antaa niiden meidän tyhjien lastenhuoneiden odottaa vielä tovi sitä lasta. Kyllä se sinne vielä saadaan, eiks niin?

      Onnea tulevaan inseminaatioon!

      Poista